Zen

Oho, hyvää itsenäisyyspäivää! Mihin syksy meni? Piti tuosta parin viikon takaisesta zen-seminaarista kirjoitella jo aiemmin mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan, eikö?

Eli vietettiin siis yksi yö ihan oikeassa temppelissä zen-seminaarin merkeissä! Viikonloppu sisälsi mm. kaikenlaista keskustelua ja työskentelyä ryhmissä, hullun hyvää ruokaa, kuumia lähteitä sekä tietty meditaatiota! 

Kuten aina, olin tuon viikonlopun aikana tosi huono ottamaan kuvia... Yleensä kamera oli ihan muualla kuin itse olin ja ne muutamat kuvat jotka onnistuin ottamaan tuntuvat olevan aika tärähtäneitä tai muuten vaan kummallisia, huoh.

Matkalla!

Matkustimme paikan päälle bussilla, aikaa vierähti Sapporosta joku tunnista kahteen tuntia? Saatoin nukahtaa jossain välissä...

Tämmöinen suht siisti alttari temppelistä löytyi. Tuossa huoneessa meillä oli kaikki ryhmähommat tutustumisleikeistä loppupalautteeseen, joten aika kivoissa puitteissa saatiin asioita pohtia! Sunnuntaiaamuna meillä oli myös pienimuotoinen aamuseremonia, jonka aikana käytiin jokainen yksitellen tuolla alttarin edessä kumartelemassa ja polttamassa suitsuketta munkkien lausuessa sutria. Oli todella mielenkiintoinen kokemus!

Tässä vielä pari kuvaa tuosta samaisesta huoneesta. Katonrajasta löytyi tuollaisia hullun hienoja puukoristeita. Tuo oli mielestäni hienoin mutta hyvää kuvaa en saanut siitä näköjään millään otettua...

Ruoka oli tosiaan ihan mahtavaa koko reissun ajan, mutta sain otettua kuvan vain tästä. Kuvassa taitaa olla illallinen, ellen ihan väärin muista. Lautaselta löytyy riisiä ja erinäisiä kasviksia, kupeista löytyy tofua, katkarapuja, kasviksia sekä keitto jossa oli mm. sipulia ja pinaattia. Ainut asia joka ei makuhermojani pahemmin poksautellut oli tofu, jonka koostumus muistutti lähinnä märkää taulusientä... Toki söin kuitenkin kiltisti kaiken, koska olisi tuntunut tylyltä jättää mitään! Aamupalalla saimme muuten hieman erilaista, mustasta seesamista tehtyä tofua, joka oli puolestaan aivan uskomattoman hyvää! Yksi munkeista teki sen meille ihan omin kätösin ja oli todella innoissaan kun kaikki tykkäsivät siitä :)

Tyttöjen huone

Kaikkien päivän hommien ja illallisen jälkeen käytiin onsenissa eli kuumassa lähteessä hieman hautumassa. Oli aivan ihanaa, varsinkin ulkoaltaassa lumen ympäröimänä! Mukava kokemus oli myös porealtaan tapainen allas, jossa poreet olivat ihanan helliä kuplia varsinaisten poreiden sijaan. Tykkäsin! Itselläni meinaa tosin kylpiessä lähteä taju aika nopsaa, joten kovin kauaa ei aina passaa lillua. Saunalla on muuten samanlainen vaikutus, joten olen kummallinen suomalainen enkä pahemmin sauno... Jos kylpiessä saisi juoda jotain makeaa, kestäisin pidempään mutta juomia ei arvatenkaan saa viedä kylpyosastolle, pöh.

Temppelille palattuamme levitettiin sitten futonit tuonne tyttöjen huoneen lattialle. Isoin siskonpeti, jossa olen koskaan nukkunut! Sammuin varsin nopeasti tapahtumarikkaan päivän jälkeen mutta hyvä niin, sillä herätyskello pärähti soimaan jo ennen aamuseitsemää...

Molempina päivinä pääsimme myös kokeilemaan zazen-meditaatiota. Annanpa kuvan puhua puolestani:

...

 Tuolla lailla siis istuttiin ja tuijoteltiin puuseinää. Omat rautakankijalkani eivät millään taittuneet oikeaoppiseen lootusasentoon (tai edes kovin lähelle) mutta mahtava kokemus oli silti. Tässäpä teille ohjeita jos tahdotte kokeilla itse! Session alussa meille ei kerrottu sen kestoa, mutta jälkeenpäin saimme tietää istuneemme tuolla vain 15 minuuttia! Tuo aika tuntui todella pitkältä kun seurana olivat vain omat kummalliset ajatukset elämästä ja kaikesta sekä kivusta huutavat jalat. Uskomatonta, että normisessiot saattavat olla monta tuntia pitkiä... Seuraavana päivänä istuimme hieman pidempään, tosin vain viisi minuuttia pidempään.

Lähtöpäivänä saimme tutustua japanilaiseen teeseremoniaan, joka oli todella mielenkiintoista. Odotin meditaation lisäksi juuri tuota teeseremoniaa eniten...

Tarjolla oli macchaa eli vihreää teetä. Kuppiin laitettiin macchajauhetta sekä kuumaa vettä, ja sitten tee vispattiin valmiiksi pienellä vispilällä. Tuloksena oli kauniin vihreä, vaahtomainen tee. Kuulostaa helpolta, mutta teen vispaaminen oli itse asiassa todella vaikeaa. Oikean ranneliikkeen löytämiseen menee hetki (itse en löytänyt sitä missään vaiheessa)! Teeseremoniaan kuuluu niin paljon kaikenlaista, että sen oppimiseen menee vuosia. Ihan uskomattoman hienoa hommaa!

Siitä se lähtee!

Pääsimme myös kokeilemaan tuollaisen teeseremoniassa käytettävän liinan taittelua. Oli kuulkaa hankalaa! 

Niin mitenkä se meni?

Meille myös näytettiin temppelistä löytyvä teehuone.

Ei mikään kovin iso huone!

Saimme kuulla todella mielenkiintoisia asioita tuosta huoneesta. Teehuoneet ovat tarkoituksella pieniä ja niissä on myös todella pieni sisäänkäynti, josta pitää mennä hieman kömpien pää edellä. Tuosta ahtaasta sisäänkäynnistä oli aikanaan mahdotonta viedä teehuoneeseen aseita (kuten miekkoja), joten ne oli pakko jättää ulkopuolelle. Teehuone on rauhan paikka, johon aseilla ei ole asiaa!

Temppelissä vietetty aika lukeutuu ehdottomasti elämäni mieleenpainuvimpiin. Temppelissä asuvat ihmiset olivat todella mukavia, hienoja ihmisiä, ja tahtoisin ehdottomasti palata tuonne joku päivä... Olemme kuulemma tervetulleita milloin vain, joten eiköhän tuo vielä tässä vuoden aikana toteudukin!