Paperisota

Lupasin kirjoitella vaihtoonhakuprosessista hieman tarkemmin, joten täältä pesee!

Tämä kuvastaa kyseistä koitosta aika osuvasti:

Haun ensimmäisessä vaiheessa haettiin SoleMOVEn avulla Oulun yliopiston vaihto-opiskelijaehdokkaiksi. Järjestelmään piti laitella kaikenlaisia lappuja, mm. opintosuoritusote, alustava opintosuunnitelma vaihdon ajalle sekä motivaatiokirje. Ilmeisesti tässä vaiheessa on aikaisemmin järjestetty hakijoille myös haastattelu, mutta meillä haastattelua ei syystä tai toisesta ollut ("nyyh"). Tämä vaihe oli siis aika kivuton, vaikka paperiviiltoja kertyikin jo muutamia.

Pian näiden hommien hoitamisen jälkeen sain eräänä helmikuisena maanantaina sähköpostia, jonka mukaan minut ja kolme muuta oli valittu Oulun yliopistosta ehdolle vaihtoon. Jee! Tämä innostus kesti ehkä noin sekunnin, koska viestiä eteenpäin lukiessani päällimmäiseksi tunteeksi nousi PANIIKKI.

Viestin mukaan meidän tuli saman viikon perjantaihin mennessä täytellä kaiken maailman hakulappuja, hakea lääkärintodistus, käydä keuhkoröntgenissä sun muuta mukavaa. Näistä ongelmallisimmaksi osoittautuivat lääkärintodistus ja keuhkoröntgen. Lääkäriaikaa samalle viikolle varatessa minulle lähinnä naurettiin, joten en voinut muuta kuin kantaa suuren määrän rahaa yksityiselle lääkärille. Keuhkoröntgeniin pääsin onneksi OYSiin, en uskalla edes kuvitella kuinka paljon se olisi maksanut yksityisellä... Jos siis olette hakemassa Oulun yliopiston kautta Hokkaidolle, varatkaa jo alkuvaiheessa lääkäriaika helmikuulle (me saimme sähköpostin 10.2. ja lomakkeet piti palauttaa 14.2.)! Yksityisellä käynti yhden vaivaisen lappusen takia sai sekä minut että lompakkoni varsin surulliseksi...

Yhden metsällisen verran paperia pyöriteltyäni sain kuitenkin hakemuksen palautettua ajoissa, ja olo oli voittoisa! Maaliskuun lopulla kolahti sitten sähköpostilaatikkooni paras sähköposti, jonka olen koskaan saanut. Siinä ilmoitettiin, että kaikki neljä hakijaa oli hyväksytty Hokkaidolle vaihtoon! Pienet tanssibileet pidettyäni huomasin, että kaikille muille hakijoille paitsi minulle oli myönnetty JASSO-stipendi, joka kattaa vaihtomenot aika tehokkaasti. Stipendi on 80 000 jeniä kuukaudessa (nykyisillään n. 585 euroa), joten hiemanhan tuo JASSOtta jättäminen kirpaisi... Pian tämän jälkeen tajusin tosin, että pärjäähän sitä opintotuella ja lainallakin, ja tanssibileet jatkuivat.

Hakuprosessi on siis kaiken kaikkiaan... mielenkiintoinen. Tietty nyt kun lähtö on varmistunut ja lähenee päivä päivältä, tuon paperisodan muisteleminen lähinnä naurattaa! Olen aika varma, että minulla ja paranevilla paperiviilloillani on aika huippu vuosi edessä :)