torstai 25. syyskuuta 2014

Viikko nro 1

Jaa, mitähän kaikkea on tapahtunut tässä viikon aikana...

Viime sunnuntaina ainakin tavattiin paikallinen suomen kielen opettaja sekä muutamia hänen oppilaistaan. Päätettiin porukalla hypätä bussiin ja körötellä Maruyaman eläintarhaan! Oli kyllä pitkästä aikaa kiva käydä eläintarhassa. Tuolla pääsin vielä näkemään eläimiä, joita en ole ennen nähnyt, kuten kirahveja. Siellä oli vaikka mitä hienoa, mutta koska olen tosi huono ottamaan kuvia, ei kuva-aineistoa tuosta vierailusta ole paljoa tarjolla. 

Pingviineistä sentään tajusin ottaa kuvan!
Siellä vaan kävelin kamera kädessä koko ajan mutten pahemmin muistanut käyttää sitä!

Eläintarhan jälkeen kaikilla kurni vatsa siihen malliin, että köröteltiin bussilla takaisinpäin ja syömään! En edelleenkään oikein tiedä missä päin kaupunkia kyseinen ruokapaikka oli, mutta ainakin ruoka oli hyvää. Pöytään tilattiin porukalla paljon pieniä annoksia erilaisia asioita, joista kaikki söivät. Illan päätteeksi pistettiin sitten ruokalasku kaikkien kesken tasan. Ruokailuun sisältyi nomihoudai, eli saatiin tilata juomalistalta kaikkea rajattomasti, niin alkoholittomia kuin alkoholia sisältäviäkin juomia. Kuvitelkaa vastaava järjestely Suomessa, huhhuh...

Ensimmäinen tuhottava herkku ja herkullinen juoma

Ruokailun jälkeen mentiin vielä pieneen jazz-baariin hetkeksi hengailemaan. Japanilaiseen tapaan tuollakin oli tarjolla kahteen tuntiin niin paljon juotavaa kuin ehti juoda, hinta 1500 jeniä eli kymmenisen euroa. Ei paha! Mitään superjuopumista noilla juomilla ei kuitenkaan saatu aikaan (ei sillä että oltaisiin pahemmin yritettykään), sillä niissä tuntui olevan todella vähän alkoholia. Juomat olivat kuitenkin tosi hyviä, itse kokeilin kaikkia ihania drinkkejä joista saisi Suomessa maksaa itsensä kipeäksi.

Maanantai menikin sitten virallisia asioita hoitaessa. Tuutorini avustamana minä ja toinen vaihtari juoksimme kaiken maailman virastoissa kirjoittamassa nimeämme ja osoitteitamme papereihin, joista en tajunnut hölkäsen pöläystä. En ole edes satavarma mitä kaikkea kävimme tekemässä, kirjoitin vain kiltisti nimen paperiin kun pyydettiin... Tuutorini Satomi oli ihan uskomaton! Supertuutori! Hän auttoi meitä pitkän päivän koko ajan ihan kädestä pitäen ja lopulta jopa täytteli jotain kaavakkeita meidän puolestamme, koska niihin piti kirjoittaa hankalin kanjimerkein.

Samana iltana meidän oli tarkoitus vielä käydä avaamassa minulle puhelinliittymä. Kaikki meni hyvin siihen asti kunnes alettiin solmia liittymäsopimusta. Sitä ei voitu vielä solmia, koska pankkitilini oli luotu allekirjoitusta eikä hankoa eli paikallista henkilökohtaista leimaa käyttäen. Minun täytyy nyt siis odotella viikon verran, että pankki lähettää postissa pankkikorttini, jotta saan liittymän toimintaan... Huoh. Aika orpo olo tuolla on liikkua ilman mitään tapaa ottaa yhteyttä kehenkään mutta noh, eipä tuolle mitään mahda.

Muina päivinä olen lähinnä haalinut kasaan puuttuvia käyttötavaroita ja yrittänyt kovasti kerrata japania ensi viikon tasokoetta varten, eli mitään kovin mielenkiintoista ei ole päässyt tapahtumaan. Tuon tasokokeen perusteella minut sitten sijoitetaan tasolleni sopiville japanin kursseille, joten olisi kyllä hyvä saada kaikki tähän asti opittu kerrattua... 


Tässä teille vielä yksi kuva pingviineistä, koska niitä ei voi koskaan olla liikaa. Lopuksi myös eläintarhassa porukalla otettu kuva:


Huippu päivä huipussa seurassa! Toivon, että tähän vuoteen mahtuu vielä monta vähintäänkin yhtä mukavaa päivää~


2 kommenttia:

  1. Sääli tuota puhelinliittymä-asiaa. Eikö siellä ole hyvän hintaisia prepaid-liittymiä? Ja joo, meneehän nuo "rajattoman" alkoholin kestit aina vähän höpöksi Suomessa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Prepaid-liittymiä on mutta ne(kin) on hullun kalliita. Sain liittymän kuitenkin lopulta hankittua, pitääpä kirjoitella siitä seikkailusta vielä myöhemmin :D Voin kertoa että täällä ei ole halpaa pitää puhelinta...

      Poista