torstai 23. lokakuuta 2014

Hengailua

Kaikista lukuisista varotoimistani huolimatta onnistuin keräilemään itselleni jostain aika tujun flunssan, ja vietän nyt siis suurimman osan ajastani sängyn pohjalla... Mutta onpahan aikaa päivitellä blogia! Tässä teille pari satunnaista kivaa juttua, mitä on tullut tehtyä viime viikkojen aikana~

Hinabe ja purikura

Täällä olisi ihan hillittömästi iltabileitä tarjolla, mutta itse en oikein osaa arvostaa niitä... Tykkään itse paljon enemmän pienellä porukalla hengailusta niin, että käteen jää muutakin kuin kallis baarilasku ja hillitön henkinen ja fyysinen väsymys seuraavalle päivälle. Eipä siinä bilettämisessäkään tietty sinänsä mitään vikaa ole, ainakaan pienemmällä porukalla, en vain itse jaksa harrastaa sitä kovinkaan usein. Suomessakin tulee käytyä ehkä kerran parissa kuukaudessa missään jos silloinkaan...

Olinkin siis varsin mielissäni, kun eräänä päivänä käytiin muutamien kivojen tyttöjen kanssa luentojen jälkeen vähän syömässä ja oleskelemassa. Alunperin suunnitelmissa oli mennä syömään okonomiyakia eli eräänlaista kaalipannukakun tapaista ihanuutta, mutta paikka johon olimme menossa oli sen verran tukossa ettemme olisi kaikki mahtuneet samaan pöytään. Pienen harkinnan jälkeen menimme sitten saman rakennuksen yläkertaan hinabe-ravintolaan. Hieman erilaista kuin mitä meinattiin mutta ei kyllä haitannut yhtään! Pöydässä oli iso pata, jossa oli kahta erilaista lientä. Tähän pataan sitten itse nakeltiin lihaa ja kasviksia kypsymään, ja syötiin sitten kun hyvältä tuntui. Oli ihan uskomattoman hyvää evästä kyllä! 

Siellä ne kylpevät!
Syötiin kolmestaan tuosta meidän padasta, muistaakseni tuhottiin kaksi lautasellista lihaa ja moooonta lautasellista kasviksia! Saimme parin tunnin aikana syödä ja juoda niin paljon kuin halusimme, joten pitihän siitä ottaa kaikki irti.

Lisää lihaa!
Pahoitteluni tärähtäneestä kuvasta, olin vissiin niin täpinöissäni ruoasta etten osannut ottaa kunnon kuviakaan... Tuossa kuitenkin edes jotenkin on nähtävissä tuollaisia putkellisia lihaa, joista tiputeltiin paloja tuohon liemeen. Lihapullia! Kuvassa myös erilaisia kastikkeita, joihin keitettyjä asioita sai dippailla.

Hengailuporukka!
Mahat täyteen ahdattuamme siirryttiin sitten pari kerrosta alemmaksi, josta löytyi jättimäinen pelihalli! Olin aika innoissani tästä paikasta, ja pitää kyllä ehdottomasti mennä ajan kanssa uudestaan... Tuolla kertaa emme jääneet pelejä pelaamaan vaan kipitimme pelihallin perälle, josta löytyi purikura-masiinoita. Nämä laitteet ovat siis passikuvakoppien tapaisia koppeja, joihin mennään porukalla ottamaan kivoja kuvia. Kopissa poseerataan kameralle pirtsakan popin soidessa, jonka jälkeen kuvia saa koristella jos jonkinlaisilla härpäkkeillä.

Jukranpuikulat...
Kamera tuolla lailla mukavasti (pelottavasti) suurentaa silmiä, kiillottaa huulet ja tasoittaa naamat... Kyllä aikamme repsittiin kun nämä kuvat nähtiin! Kone tulostaa kuvat tosi pienenä, yksi kuva on suunnilleen kymmensenttisen kokoinen. Sähköpostiin saa tosin lähetettyä suuremmat versiot kuvista. Huhhuh...

Pesäpallo ja mölkky

Hokkaidon Suomi-seura järkkää silloin tällöin tapahtumia, joissa pelataan mölkkyä ja suomalaista pesäpalloa. Odotin tuota aika täpinällä, sillä rakastan pesäpallon pelaamista! Viimeksi olen päässyt pelaamaan pesäpalloa joskus kaaauan sitten liikuntatunneilla, ja meinasihan tuota olla jo ikävä. Aivan kuten etukäteen aavistelinkin, oli ihan hillittömän hauskaa!

Tämmöinen ihana ruskapuu tuli vastaan pyöräillessäni asemalle
Mölkkyhommia!
Aina välillä tuli tosiaan keskityttyä muuhunkin kuin pelaamiseen ja katsottua ylös. Kappas mitkä maisemat! Tuon kentän ympärillä oli muutenkin tosi kaunis puisto, pitääpä koettaa käydä siellä vielä ennen kuin lumet hyökkäävät ja kunhan toivun tästä flunssasta...

Seuraavat kolme kuvaa löysin Hokkaidon Suomi-seuran sivuilta.

Hutunkeitto
Meidän joukkue muuten voittaa pätkäytti tuon pelin huimalla 1-0 -tuloksella!

Lisää mölkkyhommia
Kuvassa voittobileet mölkkypelin jälkeen. Ratkaisin kyseisen pelin meidän joukkueen voitoksi hoh hoh :3

Peliporukka
Toivottavasti päästään pelailemaan vielä ensi keväänä ja kesälläkin. Ehkä pitää Suomessakin alkaa etsimään jotain pesäpallomahdollisuuksia? En missään nimessä ole tarpeeksi hyvä pelaamaan missään joukkueessa mutta kaveriporukalla voisi olla kivaa. Hmmm...

Pelien jälkeen palasin sitten kämpille ja vuorossa oli raivokasta opiskelua loppuillan ajan. Onneksi löysin kotimatkalla halpaa vesimelonia, joka hieman helpotti opiskelutuskia! Aika samanlaisissa tunnelmissa vietän muuten tänäänkin loppuiltani, vesimeloneineen kaikkineen...

Mmmmm


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti