Neljännesvuosisata ja lunta

Huhhuh, nyt kun hoidettavista opiskeluhommista on jäljellä enää yksi vaivainen kanjitentti, voin vähän hengähtää ja vaikka päivitellä blogia! Olen viettänyt viimeiset pari viikkoa sellaisessa väsymyksen ja sekavuuden tilassa, etten ole yhtään varma osaavani enää kirjoittaa suomea mutta toivotaan parasta...

Minulla oli torstaina synttärit! Erään vaihtarikaverin mukaan olen nyt elänyt yhden neljänneksen elämästäni. Elän siis satavuotiaaksi, joten kelpaa kai tuo. Minut hemmoteltiin torstain ja perjantain aikana niin pahasti piloille vaihtarikavereideni toimesta, etten ole yhtään varma haluanko enää täyttää vuosia ilman näitä ihmisiä! Parin päivän aikana minulle tarjottiin mm. yllätyskakkua, yllätysomenatorttua, yllätyskeksejä sekä aivan ihana jäätelöannos (joka ei tullut yllätyksenä mutta jota arvostin aivan yhtä lailla).

Mmmmm banaanisuklaa~

Tuo jäätelö oli muuten jännä. Kuten kuvasta näkyy, siellä oli seassa muroja! Täällä kaikissa jäätelöannoksissa, joita olen syönyt on ollut paksu murokerros jossain välissä. Onko sillä joku spesiaali funktio jota en ymmärrä koska olen rahvaanomaisesti aina syönyt jäätelöni vain jäätelön kanssa?

Yllärikeksejä omena- ja suklaadipin kera!

Aww~~

Täällä on eräs kiva pikku kanadalaispystäri, jossa on nyt tullut hengailtua pariin otteeseen. Käytiin siellä kavereiden kanssa eilen syömässä synttäreideni kunniaksi, ja jälkkäriksi sain tuollaisen omenatorttujäätelöihanuuden ja kynttilänkin vielä! Kyllä sydän lämpesi niin että se lämpö kestää vähintään kymmenen talven yli, voin kertoa. 

Uuuuh

Tällaisen ihanan hamppariasian ahmin ennen tuota ihanaa jälkiruokaa! Olen jo jonkin aikaa etsinyt hyvää burgeripaikkaa täältä ja nyt näyttäisi siltä, että sellainen on vihdoinkin löytynyt! Ei tuo paikka ihan Kauppuria tai Roosteria voita mutta aivan hyvin siellä selviää elokuuhun asti. :)

Herkuttelun jälkeen käytiin Odori-puistossa, jossa alkoi torstaina Yuki Matsuri eli lumifestivaali! Tuo festivaali on jokavuotinen tapahtuma ja vieläpä hullun iso sellainen. Sapporossa pyörii tänä aikana turisteja (ulkomailta asti!) ihan pipona, kaikki ihastelemassa esillä olevia hulppeita lumiveistoksia, syömässä festivaaliruokia ja ostamassa festivaalikrääsää. Pitihän siellä käydä kääntymässä! Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tunsin kuuluvani joukkoon, sillä festivaalialueella oli tosiaan aika suuret määrät ulkomaalaisia. Sitten yhtäkkiä tunsin taas erottuvani joukosta, kun kaatelin kuumaa punaviiniä valkoiselle takilleni, hyvä minä...

Annanpa taas (lievästi tärähtäneiden) kuvien puhua puolestani:

 

Okei, nämä saattaa näyttää aika pieniltä, mutta ainakin nämä kolme olivat aivan massiivisia. Rakennuksen kokoisia!

LumiMiku!

Ei luvannut toteuttaa toiveitani :/

2015 on lampaan vuosi, joten niitä oli tehty joku sata

Samaistuin

Jee!

!!!

Jukranpuikulat että tuo oli hieno. Tehty samassa massiivisessa mittakaavassa kuin ne pari ensimmäistäkin ja vitsit sitä yksityiskohtien määrää! Ei voi tajuta miten tuollaisia osataan tehdä!

Jääveistos!

Näistä kaikki vaihelivat värejä koko ajan

Siivekäs asia!

Miten näitäkin tehdään? Huhhuh

Oooo

Värikäs jäälava! Tuo oli ihan uskomattoman nätti, ja siellä oli koko ajan jotain musiikkiesityksiä.

Näyttää lämpimältä

Lavan vieressä oli tuollainen koppi, jossa soittajat istuivat. Kuvassa jonkun musiikkikoulun oppilas, joka soitti Totoron tunnarin <3

Luistinrata

Kaikesta en arvatenkaan saanut räpsäistyä kuvaa, mutta jostain sentään! 

Niin juu, tuli muuten itsekin sorruttua festivaalikrääsään ja ostettua vielä yksi magneetti Arashi-kunin ja terebitousanin kaveriksi.

Miten söpö?

Olinpa muuten ennen festivaaleja itsekin auttelemassa lumiveistosten kanssa. Ei sillä että kauheasti mitään olisin osannut tehdä mutta olinpahan kuitenkin!

Siellä se syntyy (huomatkaa etäisyyteni itse veistoalueeseen)

Meitä oli paikalla niin paljon ja veistos kuitenkin loppujen lopuksi niin pieni, että suurimman osan ajasta vain seisoskelin vähän kauempana jutskailemassa ihmisten kanssa antaen ammattilaisten hoitaa hommansa... Lounaan jälkeen tein itsekin vähän enemmän, mm. veistelin tuon oikeassa reunassa olevan luminaisen huivin helman!

Lounaasta puheenollen:

Mitä kaikkea? Emt mutta hyvää oli

Tällaisen lounaan ja 1000 jenin lahjakortin sain palkinnoksi siitä räpellyksestä, jota ystävällisesti "auttamiseksi" kutsuttiin... Oli aivan todella hyvää, tosin meinasin unohtaa että kalassa on yleensä ruotoja.

Pitääpä lopuksi mainita, että ikä ei todellakaan tule yksin. Minulla on jo jonkin aikaa ollut jonkinasteisia vaikeuksia nähdä tunneilla taululle, mutta pistin sen aiemmin vain väsymyksen piikkiin. Eilen sitten kävellessä lumifestivaaleille mainitsin kavereille että kylläpäs on hankalaa nähdä tuota erästä liikennemerkkiä, jolloin yksi tytöistä lainasi minulle lasejaan... Johan kirkastui, eeeiii helkkari! Tarvitsen siis ilmeisesti lasit, mikä oli kyllä aika järkytys. Mikähän tarvitsee huoltoa seuraavaksi, selkä? Polvet? Hampaat alkaa tipahdella ensi synttäreihin mennessä? Yhh...